Julkaistu 26.4.2022

Lähimmäisen kunnioittaminen

Kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä toisilleen. Uskonto, kieli, kulttuuri, persoona, kansallisuus tai mikään muu asia ei voi siirtää yhtäkään ihmistä lähimmäisyyden ulkopuolella. Myös kaukana oleva ja meistä katsoen erilainen on lähimmäinen. Tapaamme kasvokkain vain hyvin pienen osan lähimmäisistämme.

Kunnioittaminen on toisen ihmisen ehdotonta hyväksymistä. Meidät kaikki on luotu yhdenvertaisiksi. Yksikään ihminen ei ole virhe. Jumalan edessä ei ole eturivin paikkoja. Jokainen meistä on ainutkertaisuudessaan korvaamaton ja kunnioitettava osa Jumalan luomistyötä. Hyvän ja pahan raja ei kulje ihmisten välillä. Se kulkee jokaisessa meissä.

Lähimmäisen kunnioittaminen edellyttää valmiutta rakentavaan vuorovaikutukseen. Toisen ihmisen kokemuksista ja näkemyksistä voi olla avoimen kiinnostunut tavalla, joka antaa samalla tilan hänen yksityisyydelleen. Kuulluksi tulemisen kokemus on paljon merkityksellisempää kuin valmiiden vastausten antaminen.

Kunnioittava ja lämmin lähimmäisyys on väistämättä myös aina viesti ihmistä suuremmasta Jumalasta. ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” Tähän Paavali kiteytti aikanaan sen, mikä erilaisten mielipiteiden myllerryksen keskellä on oleellista. Ilman kunnioittamista ei ole rakkautta eikä ilman rakkautta ole mitään.

Rakkaus on kieli, jota kaikki ymmärtävät. Se on myös voima, jota ei voi pommittaa palasiksi, ja pääoma, jonka arvo ei riipu suhdanteista. Voimme auttaa vain rajallista määrää lähimmäisistämme. Lukuisista pienistä puroista koostuu kuitenkin yhdessä virta, jota kukaan ei voi padota.

Lähimmäisen kunnioittamiseen kuuluu myös vastuullinen tapa tulkita Raamattua. Yksittäisiä raamatunkohtia ei pidä irrottaa aika- ja asiayhteydestään. Usko, toivo ja rakkaus kuuluvat yhteen. Ne eivät koskaan häviä. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Lähimmäisen kunnioittamisen tulee olla kaikissa yhteyksissä seurakuntien elämän ja toiminnan luovuttamaton ydin. Tämä koskee itsestään selvästi myös kirkossa toteutettavaa päätöksentekoa. Emme tarvitse hallinnollista tai muutakaan pönötystä. Emme tarvitse ainoita oikeita mielipiteitä. Tarvitsemme yhtä lailla niitä, joilla on pitkä kirkollinen kokemus, kuin niitä, joilta se puuttuu kokonaan. Tarvitsemme ihmisiä, jotka eivät missään oloissa tingi lähimmäisen kunnioittamisesta. Tarvitsemme lähimmäisiä, jotka näkevät rakkauden kielen merkityksen ja jotka haluavat välittää sitä arjessa eteenpäin.

kirjoittaja, rovasti, eläkkeellä oleva Tampereen seurakuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Takala.

Artikkeli kategoriassa